Vinyylihankintoja #2

eBaysta löytyi etsimäni Iron Maidenin Live After Death -tuplalive. Pakkohan tuo levy oli hankkia, koska kyseessä on yksi kovimpia livelevyjä koskaan ja vinyylissä on vielä aivan käsittämättömän hienot gatefold-kannet!

Iron Maiden - Live After Death (1985)

Valitettavasti tällaiset pikkuriikkiset kuvat eivät tee kansitaiteelle oikeutta... Mutta kyllä näitä kelpaa käpistellä samalla kun lakupitsa pyörii hypnotisoivasti.

Samalla myyjällä olisi ollut myös monia muita hienoja kasarihevilevyjä, mutta mukaan tarttui tällä kertaa vain Whitesnaken 1987. Meikäläisellä muuten on tämä myös kasetilla, jonka ostin kolmannella luokalla luokkaretkeltä Seinäjoelta!

Whitesnake - 1987 (1987)

Aikamoinen hittilevyhän tämä on. Mutta kyllä se Still of the Night vaan on yks maailman kovimpia biisejä. Ja David Coverdale yksi kovimmista vokalisteista!

Vinyyliopas

Hifiharrastajat ry on julkaissut mielenkiintoiselta vaikuttavan Vinyylioppaan. Valitettavasti oppaasta tehty ensimmäinen painos on jo loppuunmyyty. Hifiharrastajien keskustelufoorumilta sain kuitenkin vinkin, että opasta saattaisi vielä löytyä joistakin hifiliikkeistä, kuten Sound Factorissa Tampereella. Meikäläisellä ei nyt ihan juuri ollut kulkua Tampesterin suuntaan, joten päätin lähestyä firmaa sähköpostitse. Ja kuinka ollakaan, heiltä löytyi vielä opasta hyllystä. Sound Factorin Mitro Koskiluoma laittoi oppaan postiin ja  laskun mukaan. Kiitoksia Mitrolle vielä hyvästä palvelusta!

Vinyylioppaalla oli hintaa kymmenen euroa ja hintaansa nähden kyseessä on mielestäni varsin laadukas paketti. Oppaassa on paljon asiaa aloittelijalle, mutta hyödyllistä tietoa löytyy varmasti myös jo syvällisemmin aiheeseen paneutuneelle harrastajallekin. Meikäläinen sai oppaasta paljon uutta tietoa ja ymmärrystä vinyylisoitinten ihmeellisestä maailmasta. Suosittelen lämpimästi Hifiharrastajat ry:n Vinyyliopasta kaikille vinyylin ystäville!

Uusi levysoitin saapui!

Kävin heti töiden jälkeen hakemassa postista kuumeisesti odottamani lähetyksen. Vaikka mieli teki päästä heti asennushommiin, päätin säästää homman illaksi. Lasten nukkumaanmenoajan jälkeen isi saisi hifistellä kaikessa rauhassa...

Levysoittimen käyttökuntoon laittaminen oli oma taiteenlajinsa, mutta onneksi ohjekirja oli varsin selkeä. Ehkä puolisen tuntia nykerrettyäni ensimmäinen oikea levysoittimeni oli valmiina soitettavaksi.

Ensimmäisenä levylautaselle päätyi Mikko Kuustosen Abrakadabra vuodelta 1992. Levyllä kun oli aika paljon eri soittimia ja muistaakseni oikein mukavat soundit. Ja voi veljet miten hyvältä se kuulostikaan! Erityisesti "Lasihelmistä Äiti Maa" -biisin piano ja sello kuulostivat uskomattoman hienolta näin vinyyliltä.

Pro-ject Debut III Esprit on viimeistelyään myöten erittäin laadukkaan oloinen vinyylisoitin, ainakin näin aloittelijan silmin. Aiemmin epäilemäni manuaalikäyttöisyys ei enää kaduttanut lainkaan. Sehän vain lisäsi vinyylikuuntelun tunnelmaa entisestään. On ihan eri asia laittaa levy soimaan laskemalla neula levylle omin käsin kuin painamalla kaukosäätimen nappia sohvalta.

Sopiva levysoitin löytyi!

Bongasin Hifiharrastajien myyntipalstalta Pro-Ject Debut III Esprit -levysoittimen. Espritissä on erotuksena Debut III -karvalakkimalliin parempi äänirasia (Ortofon Alpha), akryylinen levylautanen sekä pianolakattu viimeistely.

Kuvasta poiketen Espritissä tulee vakiona mukana myös läpinäkyvä pölykansi, jonka voi toki halutessaan jättää myös pois. Ostamani soitin oli käyttämätön, mutta sain sen karvalakkimallin hinnalla. Pitihän tuo ostaa pois kuleksimasta "ku sain niin halavalla!" Vaikka Sulo Vilén -efekti iskikin jälleen täysin yllättäen, uskon tehneeni erittäin hyvät kaupat.

Saapa nähdä kuinka tuommoisen manuaalisoittimen kanssa tulee toimeen. Nyt täytyisi vain malttaa odotella milloin Kusti polkee ja tuo uuden vinyylisoittimen kotiin...

Uuden levysoittimen speksailua

Laitehulluus painaa päälle! Kovasti tekisi mieli hankkia kunnon levysoitin. Olenkin tässä koittanut hieman selvitellä millainen soitin kannattaisi hommata. Eri keskustelupalstoja (mm. DVDPlaza.fi, Muusikoiden.net, Hifiharrastajat.org) lueskeltuani vaikuttaisi siltä, että moni suosittelee Pro-Ject Debut III -levaria ensimmäiseksi soittimeksi tällaiselle aloittelijalle. Soittimella on Suomessa hintaa noin 300 euroa, mikä etukäteen ajateltuna olikin meikäläisen ihan ehdoton maksimibudjetti. Muutamilla ulkomaisilla sivustoilla soitinta kuvataan budjettiluokan audiofiilisoittimeksi, joka on ylivertainen hintaluokassaan. Kuulostaa siis erittäin hyvältä. Tällaisena minimalismin ystävänä myös laitteen muotoilu miellyttää silmää.

Ainoa asia, joka soittimessa askarruttaa on sen täysmanuaalinen käyttö. Tämä tarkoittaa suomeksi siis sitä, ettei soittimessa ole mitään play- ja stop-nappeja, vaan äänivarsi on siirrettävä levylle käsin. Myöskään puolen päättyessä äänivarsi ei nouse ja palaa automaattisesti lähtöpaikalleen, vaan tämäkin on tehtävä ihan itse.

Siispä selvittelemään löytyisikö samasta hintaluokasta joko täysautomaattista tai puoliautomaattista soitinta. Melko harvassa tuntuu hyvät automaattisoittimet olevan. Yksi varteenotettava vaihtoehto näyttäisi olevan Denon DP-300F.

Ulkonäkö on mielestäni tässäkin soittimessa kohdillaan. Hieman samantyylinen äkkiseltään katsottuna kuin tuo Pro-Ject Debut III. Hinta vain huitelee Suomessa 400 euron paikkeilla. Mutta pianolakattu viimeistely näyttää todella hyvältä ja soittimessa on lisäksi sisäänrakennettua RIAA-korjain. Meikäläiselle tuo ei toki ole välttämätön, koska vanhasta Yamahan vahvistimestani löytyy (monista nykyisistä vahvistimista puuttuva) phono-liitäntä. Todennäköisesti tuo Denonin RIAA olisi parempi, mutta  Jammun omallakin pääsisi alkuun. Ja ainahan sitä voi sitten hankkia kunnon erillisen RIAAn, jos laitehulluus äityy oikein kovaksi.

Vaan täytyypä vielä jatkaa speksailua ja katsella josko näitä soittimia löytyisi jostain halvalla vaikkapa käytettyinä...

Vinyylihankintoja

Pitipä hommata piiitkästä aikaa uutta vinyyliä hyödyntämällä CDONin kaksi vinyyliä yhden hinnalla tarjousta. Tai eihän nuo vinyylit mitään kovin uutta musaa ole. Ostoskoriin tarttui nimittäin AC/DC:n Highway To Hell (1979) ja Back In Black (1980). Legendaarista!

Vinyylit soimaan!

Facebook-kaverini postitti kuvan hankkimastaan Akain USB-levysoittimesta ja kirpparilta löytämästään vinyyliläjästä. Siitä se ajatus sitten lähti! Minäkin päätin kokeilla vinyylin ihmeellistä maailmaa noin kymmenen vuoden tauon jälkeen.

Kaivoin komeron perältä parikymmentä vuotta sitten kesätyörahoilla ostamani Technics SL-J110R -vinyylisoittimen ja kytkin sen olkkarin vehkeisiin kiinni.

Sitten vain selaamaan pientä mutta pippurista vinyylikokoelmaani. Kylläpä kansitaide näyttikin yllättävän mukavalta pitkästä aikaa näin suuressa koossa.

Ensimmäisenä levylautaselle pääsi Helloweenin legendaarinen Keeper of the Seven Key part II -levy vuodelta 1988. Lakupitsa näytti pyöriessään hypnoottisen kauniilta. Ja se saundikin oli jotenkin mukavan lämmin. Ai että! Tätähän on saatava lisää!

Vaan eihän tuota Technicsin vanhaa muovijyrää oikein levysoittimeksi voi kutsua. Hieman hirvittää soittaa sillä näitä vanhoja aarteitani. Ehkäpä vielä joku päivä hommaan jonkin ihan oikean levysoittimen...